Kiitollisuus

Kiitollisuus on tunne joka on saanut minut valitsemaan raittiuden jokainen aamu jo reilun vuoden ajan. Kiitollisuus siitä että saan elää alkoholista vapaata elämää, kiitollisuus siitä mitä näen ympärilläni. Kiitollisuus siitä että saan kohdata itseni ja tunteeni ilman häpeää, kieltoja, ilman että alkoholi määrittelee minua millään lailla.

Varsinkin raittiuden alkuaikoina sain alati törmätä uusiin oivalluksiin kiitollisuuden aiheista. Ne kiitollisuuden aiheet ovat tulleet minulle jo tutuiksi, mutta eivät ole menettäneet merkitystään. Kaikkeen tottuu, raittiuteenkin tottuu, mutta kiitollisuutta ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Kiitollisuutta voi ruokkia, tai sen voi haudata epäkohtien alle. Pyrin siihen joka päivä että kiitollisuus on vallitseva tunne. Se ei vaadi omavoimaista härkäpäistä hyvien asioiden etsimistä, vaikka hampaat kirskuen, omavoimainen itsekkyys ennemminkin tukahduttaa ja tappaa kiitollisuuden. Ennemmin koen että kiitollisuus kumpuaa luovuttamalla omapäisyyden. Hyväksymällä asiat niinkuin ne on, niin hyvät kuin huonotkin asiat, annamme kiitollisuudelle tilaa. Voin valita, kumpaa ruokin, hyviä asioita elämässäni, vai niitä epäkohtia. Pyrin siihen että valitsen joka päivä positiivisuuden.

Kaikki päivät eivät voi olla niitä masterpiecejä. Esimerkiksi viime viikolla kun lähes koko perhe sairasti vatsatautia, ja oma olo oli kuin jyrän alle jäänyt, oli vaikeaa siinä hetkessä tuntea mitä suurinta kiitollisuutta. Kyllä sapetti että piti olla kipeä, ja siitä omasta olosta tuli elävästi mieleen krapula, oli aikasta inha fiilis. Tämmöisinä päivinä voin ajatella että tämäkin menee ohi. Ja niinhän se meni, se hetkellinen kurjuuden tunne on enää muisto vain. Saan kuitenkin olla kiitollinen siitä että tänä päivänä saan sairastaa rauhassa, saan antaa itselleni aikaa levätä. Mietin myös että ennen vanhaan tuohon sairastamiseen olisi voinut hyvinkin liittyä bonuksena krapula, juomishimot, kuivahumala, kaikki se henkinen taakka mitä minulla oli juovaan aikaan. Kiitollinen saan olla siitä, että huono olo meni ohitse lepäämisellä, ennen huono olo oli vallitseva tila päivästä toiseen. Hassulta saattaa kuulostaa, mutta olin myös erittäin kiitollinen siitä, että kun lapset yöllä heräsivät oksentamaan, niin minä heräsin muitta mutkitta auttamaan heitä. Sain lohduttaa ja pestä yrjöämpäreitä, peitellä takaisin uneen. Juovaan aikaan tilanne olisi saataanut olla toinen. Olisin voinut olla kännissä, krapulassa, vihainen ja tympiintynyt siitä että joutuu nyt yöllä herätä yrjöpuuhiin. Olisi voinut olla tilanne että en olisi edes herännyt.

Listaan muutaman kiitollisuuden aiheen, joihin saan törmätä harva se päivä arjessa. Nämä kiitollisuuden aiheet ovat minun raittiuden iloisia roiskeita

-Aamut, joka aamu saan herätä ajatus kirkkaana uuteen päivään, ilman eilisen taakkaa ja huolta tulevasta. Ilman jyskyttävää krapulaa ja morkkista.

-Olen saanut luopua omavoimaisuudesta, hurjista päätöksistä olla juomatta, elää terveellistä elämää, ja pettyä itseeni joka kerta. Näissä asioissa en joudu enää pettymään vaan saan elää juuri niin terveellisesti kuin haluan, koen siitä suurta kiitollisuutta.

-Voin hypätä autonrattiin koska vaan. Jos on tarve startata aamulla kello 6, niin se ei tuota mitään ongelmaa. Voin sopia että haen teinin perjantaina yhdeksältä illalta, eikä se vaadi minulta ponnisteluita mihkään suuntaan.

-Saan käydä kaupassa ilman pelkoa siitä että mitä mukaan saattaa tarttua. Kaljahyllyt eivät ole enää vihollinen, sielä ne hyllyt pönöttää ja voin kulkea niiden ohitse hyvillä mielin. Lähes poikkeuksetta kun käyn illalla kaupassa siinä pikkasta vaille 9, koen suurta kiitollisuutta siitä, että mun ei tarvitse hävetä ostoksiani. Tänä päivänä voin hyvillä mielin ostaa sitä mitä haluan, häpeälliset kaljat ei enää päädy pikapikaa ostoskoriini.

-Olen kiitollinen siitä että uskallan vastata puhelimeen ja avata laskuja. Ilman tukahduttavaa oloa siitä, että mitä multa nyt vaaditaan, kuka helvetti soittaa tämmösestä numerosta, mitä olen unohtanut jne

-Olen kiitollinen siitä että saan hyvillä mielin katsoa ihmisiä silmiin, ilman häpeää. Kohdata ihmisiä kaupassa, kadulla, tapaamisilla, ilman tunnetta että nyt ahdistaa, pitäisi luikkia pakoon.

-Olen kiitollinen siitä että saan luottaa itseeni, rakastaa itseäni. Olen kiitollinen siitä että saan luottaa ympärillä oleviin ihmisiin ja rakastaa heitä. Pelot eivät ohjaa tunteitani.

-Olen kiitollinen siitä että saan antaa itselleni aikaa tehdä minulle tärkeitä juttuja. Hemmotella ja helliä itseäni. Ennen vanhaan ainut asia millä koin hemmottelevani itseäni ja millä tavoin annoin itselleni omaa aikaa oli juominen. Tänä päivänä voin köllötellä sohvalla, nauttia kupin kahvia, kirjoittaa, käydä rentouttavassa kylvyssä, kävelyllä, mitä ikinä keksinkään. Minulla on vapaus tehdä asioita joista tulee hyvä mieli, joita sillä hetkellä tarvitsen.

-Olen kiitollinen siitä että saan lukea lasten kanssa iltasadun ja laittaa heidät rauhassa nukkumaan, jutella teinien kanssa päivän kuulumiset ilman hoppua. Ne ovat mun tähtihetkiä, joista nautin suunnattomasti. Mulla ei ole enää kiire juomaan.

-Läheisyys, olen kiitollinen siitä että mulla on luotettava kumppani jonka lähellä on hyvä olla. Mulla ei ole pakonomaista tarvetta hakea hellyyttä ja kehuja, mikä paikkailisi omaa kelvottomuuden tunnettani. Saamme vapaasti olla yhdessä, keskustella, hömpötellä, jakaa yhteistä elämää. Seksi ei ole velvoite, suoritus, keinottelua tai hyvittelyä, vaan hyvän olon lähde. Juovaan aikaan mulla oli hyvinkin erilainen suhde kaikenlaiseen läheisyyteen.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kiitollisuuden aiheita omassa elämässäni on niin paljon kuin vain haluan ja ehdin näkemään. Joka päivä saan kohdata uusia asioita joista saan olla kiitollinen. Myös huonompina päivinä saan olla kiitollinen siitä, että mulla on mahdollisuus kokea vastoinkäymiset, ja selvitä niistä raittiina.







-