Koronakaranteeni, alkoholistin juhlaa

Tästä aiheesta mun on pitänyt jo pari päivää kirjoittaa, vakava ja huolettava asia. Ensinnäkin korona on ollut viime aikoina ajatuksissa monella tapaa, se vaikuttaa elämään, ja vaikutukset tulevat näkymään vielä pitkään. En nyt kuitenkaan ota kantaa itse virukseen, tai kuinka se vaikuttaa talouteen, matkustamiseen, töihin tms.

Juovaan aikaan koronakaranteeni ja mahdollinen etätyömahdollisuus olisi ollut lähes tulkoon unelma. Mikä sen mukavampaa kuin keskellä kauheuksia rentouttaa itseään juomalla, kamala stressi, kuolevat ihmiset huolettaa, vanhukset raukat, lama tulee, työ menee jne. Maailman parhaita syitä juoda! Tai keksiä juomiselle oikeutettuja syitä. Totta helvetissä on syytä juoda kun koko maailma on ihan sekaisin. Pienissä tumuissa olisi tullut jaettua kantaa ottavia päivityksiä, ja hallituksen tiedotukset olis salee olleet niin arvokkaita lähetyksiä että alkoholiannos olisi ollut mitä luontevin juoma siinä vakavana kuunnellessa. On tämä mahotonta, kippis sille, kuollaan kaikki!

Mulle juovaan aikaan kaikki tilanteet jolloin arjen velvollisuuksia pystyi kiertää/keplotella olivat yhtäkuin mahdollisuus juoda. Minulle juomisen rajoitteita olivat lasten päiväkoti/koulukuskaamiset ja työt.

Muistan kun olin töissä puhelinmyynnissä, ja firmalle saatiin etätyömahdollisuus. Ensimmäinen asia joka minulle, juovalle alkoholistille tuli päähän, oli että vitsi miten siistiä, sitähän voisi joskus vaikka kaljaa ottaa työn lomassa, sujuisi varmaan kaupatkin kovemmalla draivilla. Mä usein leikittelin ajatuksella kuinka hienoa olisi tehdä myyntityötä pikkusessa nousuhumalassa, olisin ollu satavarmaan kunnon kone, myyntitykki, näin minä ajattelin. No, tämä jäi vaan haaveeksi, koska jäin pitkälle sairauslomalle, joka johti irtisanomiseen, ennenkuin pääsin käsiksi tähän huippuhyvään mahdollisuuteen.

Mä tiedän että en ole ainut alkoholisti joka näin ajattelee. Meillä päihderiippuvaisilla on hyvin samankaltainen ajatuksenjuoksu, sukupuoleen, ikään sekä päihteeseen katsomatta.

Mitä kotikoulu, karanteeni ja mahdollinen etätyö tai lomautus/ irtisanominen tarjoaa alkoholistille? Lyhyesti: mahdollisuuden ja syitä juoda. Tämä aika on alkoholistille juhlavaa aikaa. Vaikka juova alkoholisti ei välttämättä ole kyvykäs näkemään tilannetta semmoisena kuin se on, niin näin se nyt vaan on. Alkoholisti näkee itsensä elämän murjomana uhrina, stressin keskellä kamppailevana selviytyjänä, hän suo itselleen alkoholin stressiä lievittämään, paineita hälventämään, pelkoa turruttamaan jne. Tai vastaavasti hän antaa itselleen luvan iloitella kun on tämä kamala tauti riehumassa, edes jotain kivaa tähän vallitsevaan tilanteeseen.

Minä tiedän että alkoholistiperheissä tämä aika on yhtä helvettiä. Vanhemmat riitelee, lapset kokevat turvattomuutta. Kotikoulut menee vituilleen kun vanhempi kärvistelee kuivahumalassa, on krapulassa tai juovuksissa, ja kuka saa siitä syyt niskoilleen? Mäkättävä puoliso, rasittavat riehakkaat lapset, jumalauta seinät kaatuu päälle kun joutuu asua tämmösessä hullujen huoneessa! Ja taas on syy juoda. Pakko juoda. Kun tuli se lomautuskin. Firma menee konkkaan. Rahat on tiukilla. Wilmasta paukkuu viestiä. Paskapapeperi on loppu. Onneksi kaljaa sentään on. Viina ei Suomesta lopu. Tai mitä jos se loppuukin? Se olisi katastrofi, oikeesti. Silloin ei enää sivusilmällä katottaisi murhaavasti vessapaperia hamstraavaa naapuria. Silloin voisi isoakin miestä itkettää, silloin nähtäisiin kunnon faitteja ruokakaupassa tyhjien kaljalavojen vieressä.

Minä olen huolissani. Oon huolissani niistä lapsista jotka joutuvat elämään häpeillyn perhehelvetin keskellä, niistä lapsista joiden vanhempi ei ole kyvykäs, tai ei jaksa välittää lapsen koulutehtävistä, päivittäisestä ruuasta, vastata lapsen kysymyksiin koronasta, joka huolestuttaa myös pieniä lapsia. Ne lapset ovat loukussa kotona, missä tunnelma on kireä ja turtunut, missä heidän perustarpeisiin ei pystytä vastaamaan.

Surullista, mutta uskon että avioerot tulevat lisääntymään, turvakodit tulevat täyttymään, lastensuojeluilmoituksia tullaan tekemään ennätysmäisesti. Nämä kaikki ovat sinällään asioita jotka auttavat perheitä toivottavasti eteenpäin, saadaan perheille tarvittavaa tukea, mutta ennenkuin ihminen astelee turvakotiin lasten kanssa, tai ennenkuin lastensuojelu puuttuu asiaan, niin sitä ennen on tapahtunut jo aivan liikaa.

Tätä kirjoitusta saa ja pitää jakaa. Tämä on asia mikä koskee aivan liian montaa perhettä Suomessa.

Alkohlismi on kamala ja hajottava sairaus, siitä kärsii koko perhe. Siitä kärsii poikkeuksetta aina koko perhe. Alkoholismi on myös sairaus josta voi toipua. Koko perhe voi päästä toipumisen tielle. Vaikka alkoholisti ei olisi valmis toipumaan niin puoliso ja lapset voivat päästä toipumaan.

Minä sain avun Kantamon Minnesotamallisesta päihdehoidosta, se oli minun ja koko perheen pelastus. Tänä päivänä olen kiitollinen siitä, että mun ei tarvitse juoda vitutukseen, eikä ilon tunteisiin. Nautin siitä että pystyn olla vastuullinen ja turvallinen vanhempi. Mun lapsilla on hyvä äiti. Me ollaan päästy toipumaan. Siitä oon erityisen kiitollinen juuri tänään.

Pidetäänhän silmät auki ja autetaan jos siihen tarjoutuu tilaisuus. Minnesotamallisia, toipumiskeskeisiä hoitolaitoksia löytyy ympäri Suomen. Soittamalla hoitolaitokseen olet lähempänä apua kuin ikinä olisit osannut kuvitellakaan. Kantamon yhteystiedot löytyy täältä. ( Huom, ei ole maksettu mainostus)